Ota yhteyttä info@mithu.fi

+358 44 3003 207

© 2014 by McPage - Susanna McGlynn Proudly created for Mithu

Tarinat tuotteiden takana

Rhitu Saugat 

Rhitu Saugat toimii osana YK:n mikroyrittäjäohjelmaa.

 

Kestävät ja ekologiset hamppu- ja nokkoskankaat ostetaan suoraan niiden valmistuksesta vastaavilta Himalayan vuoristokylien käsityöläisiltä ja ommellaan laukuiksi, repuiksi ja rahapusseiksi Rhitu Saugat perheen kodin yhteyteen rakennetussa ompelimossa Pokharassa.

 

Ompelimolla Rhitu Saugat työllistää seitsemän henkilöä.

Yeti handicraft
Sapana design

 “Minä olen vanha ja asun vuokrahuoneessa. Työn avulla pystyn maksamaan vuokrani ja säästämään eläkepäiviä varten, kun en ole enää kykenevä työskentelemään. En halua olla yksin kotona. Työ on kuin urheilua, se pitää sairaudet poissa.” Januka, 60-vuotta

 

Chitwanin Sauharassa ei näy vuoria. Sen sijaan kadulla tulee pian vastaan norsu.  Sauharaa ympäröivä luonnonsuojelualue on täynnä elämää. Joen penkan hietikossa makaa krokotiilejä paistattelemassa päivää yhtä liikkumattomina kuin patsaat. Metsän siimeksessä asustelee tiikereitä, peuroja, virtahepoja ja villinorsuja. Vähäliikenteisillä kaduilla kulkee hevosten vetämiä koristeellisesti maalattuja vaunuja. Katukuvan suosituin ajoneuvo on kuitenkin polkupyörä.

 

Sauharassa toimiva Sapana design (Sapana - women skills development project) on naisille suunnattu projekti, jonka toiminta alkoi kymmenisen vuotta sitten. Sen tavoitteena on vähentää köyhyyttä kouluttamalla naisille käsityötaitoja ja työllistämällä käsitöiden valmistuksen parissa. Sapana tarkoittaa nepaliksi unelmaa ja päivän mittaisen vierailun aikana opimmekin, että monille naisista työ on unelmien mahdollistaja.

 

Monilla Sapanan naisista ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ja he vastaavat perheensä elatuksesta yksin. Tällä hetkellä järjestö työllistää kaksitoista naista. Kahdella naisista on alle kouluikäisiä lapsia, jotka he voivat ottaa mukaansa töihin. Tiloista löytyy myös pinnasänky päiväunien varalle. Myös viereisen hotellin omistajapariskunnan tyttö tulee usein mukaan leikkeihin.

 

Sapana valmistaa leluja, monenlaisia sistustuotteita kuten käsinpainettuja tyynynpäällisiä ja punottuja koreja ja vaatteita. Sapanan naiset ovat vuosien varrella saaneet apua tuotteiden suunnittelussa ja uusien tekniikoiden oppimisessa lukuisilta länsimaalaisilta suunnittelijoilta ja vapaaehtoisilta. Ja uusia ideoita etsitään, suunnitellaan ja kokeillaan jatkuvasti! 

Yeti handicraftin tarina sai alkunsa, kun Itä-Nepalissa syntynyt Shreejana ja Länsi-Nepalista lähtöisin oleva Siru tapasivat opiskeluaikanaan Kathmandussa. Kymmenen vuota sitten Shreejana osallistui kolmen kuukauden mittaiselle huovutuskurssille. Kurssilla oli sekä nepalilaisia että länsimaalaisia opettajia. Aluksi Shreejana valmisti huovutustuotteita yksin, mutta pian he saivat enemmän tilauksia Euroopasta ja pystyivät palkkaamaan muutaman lähialueen naisen töihin.

 

Naiset ovat pääsääntöisesti lähtöisin syrjäisistä vuoristokylistä ja muuttaneet Kathmanduun työn perässä ja lastensa koulutuksen vuoksi. Monet heistä eivät itse ole käyneet päivääkään koulua. Osa naisista on yksinhuoltajia.

 

Tällä hetkellä Yeti työllistää 10-15 naista täysipäiväisesti (määrä vaihtelee, kun osa naisista on esimerkiksi kotikylällään käymässä. Näissä olosuhteissa ihan lyhyitä vierailuja ei tehdä). Shreejana antaa uusille työntekijöille kuukauden mittaisen koulutuksen, jonka jälkeen he ovat valmiita liittymään tuotantotiimiin. Tuotteiden mallit Shreejana suunnittelee yhdessä työntekijöiden ja ostajien kanssa.

 

Nepalilainen työviikko on kuusi päivää pitkä (sunnuntaista perjantaihin). Lauantait ovat vapaat. Naiset työskentelevät kello 9-17 välillä. Näin he ehtivät lähettää lapsensa aamulla kouluun. Koulu loppuu yleensä kello 15, jonka jälkeen lapset tulevat Yetin talolle leikkimään ja tekemään läksyjä.

 

Mina on 24-vuotias yhden lapsen äiti ja hän on kotoisin vuoristokylästä, vaikeakulkuiselta alueelta läheltä Kiinan rajaa. Hän on ollut töissä Yetillä 4 vuotta. Mina sanoo, että Kathmandussa hänellä on mahdollisuus tienata omia tuloja ja laittaa lapsensa hyvään kouluun.